Elämme jälleen erikoista ajanjaksoa
Ihmisten hyvinvointi on monesti koetuksella elämän aikana. Jos lapselle kerrottaisiin elämään liittyvistä haasteista jo varhain, saattaisi jopa iloinen lapsuus ja nuoruus muuttua ahdistavaksi. Kun tänään, 8.2.2025, kuuntelee aamun uutisia, ei niiden sisältö ole kovin mieltä ylentävä. Sota jatkuu, kauppasota alkaa, itsemurhatilastot synkkenevät, taantuma ei hellitä – ja kukapa tietää, mitä nurkan takana odottaa. Kuinka tässä kaikessa voisi pysyä positiivisena?
Elämän pienet ilot kannattaa ottaa talteen – vaikkapa kahvihetkestä ystävän kanssa tai linnunlaulusta kevätaamuna. Onnellisuus on tutkimusten mukaan tärkein terveyttä edistävä tekijä, kun taas stressi on ”myrkkyä” hyvinvoinnille.
Tutkimukset vahvistavat huolen
Useat tutkimukset osoittavat, että psyykkinen kuormittuneisuus on yleistä, ja taantuman aikana ahdistuneisuus kasvaa entisestään. Helmikuun alussa julkaistiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen raportti, jonka mukaan 26 % työssäkäyvistä on kokenut työuupumusta vähintään kerran elämässään – ja tilanne saattaa uusiutua jopa monta kertaa.
Syitä on listattu runsaasti, ja voit lukea niistä lisää tästä linkistä. Meidän on muistettava, että mikään järjestelmä ei kestä tilannetta, jossa ihmiset kokevat yhtä aikaa työuupumusta ja kasvavia vaatimuksia työelämässä.
Entä nuoret? He, jotka ovat yhteiskunnan tulevaisuuden tärkein voimavara, joutuvat elämään meidän aikuisten valintojen seurauksena. Myös seniorit ja eläkeläiset kohtaavat omat haasteensa. Ratkaisut eivät ole helppoja, mutta ne ovat mahdollisia, kunhan teemme järkeviä päätöksiä ja valintoja.
Arvokas ikääntyminen tavoitteena
Entä eläkeläiset? Meille säädetään jatkuvasti uusia käytäntöjä, jotka tuovat mukanaan haasteita jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Mummojen ja ukkien pitäisi hallita digimaailman salat ja pysyä mukana jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa.
Ikääntyvien väsymys voi näkyä fyysisenä, psyykkisenä tai sosiaalisena voimattomuutena. Pahimmillaan se heikentää itsetuntoa ja vie elämäniloa. Kun tunne arvottomuudesta valtaa mielen, elämänlaatu heikkenee.
Omalla kohdallani eläkepäivät ovat vasta alkamassa. Vaikka sain ”eläkekortin” jo muutama vuosi sitten, olen jatkanut yrittäjänä, koska terveyttä ja energiaa on riittänyt. Olen onnekas. Päivittäiset lenkit ja kuntosalilla käynnit pitävät vireänä, ja harrastan myös metsurintöitä Heinolan maisemissa mökkien ja talojen pihoilla.
Hyvinvointi ja elintasosairaudet
Miten hyvinvointiin vaikuttavat elintasosairaudet? Ne kuormittavat paitsi yksilöitä myös kansantaloutta. Sairaudet yleistyvät, pitkäaikaistuvat ja voivat johtaa loputtomaan sairastelukierteeseen. Kukaan ei halua sairastaa tai kärsiä, mutta sairauksien hoito ja lääkkeet ovat kalliita.
Miten rahat riittävät? Miten palkka tai eläke kattaa hoitokulut? Suomessa sadat tuhannet ihmiset syövät kolesterolilääkkeitä ja muita lääkkeitä, jotta pysyisivät toimintakykyisinä.
Elintasosairauksia voi kuitenkin ehkäistä omilla valinnoilla: liikkumalla, syömällä terveellisesti ja lepäämällä riittävästi. Nämä asiat tiedämme kaikki, mutta silti laiskuus ja saamattomuus vievät monet sohvan nurkkaan.
Kun katsomme kuvia Ukrainan sotatantereelta, voimme kuitenkin todeta, että meillä menee vielä suhteellisen hyvin.
Kenen vastuulla hyvinvointi ja onnellisuus ovat?
Helppo vastaus on: yksilön vastuulla. Niinhän se pitkälti on, mutta myös ympäristö ja kotikunta voivat tukea ja kannustaa terveyden edistämisessä.
Joskus elämä on epäreilua, ja onnenpotkujakin tarvittaisiin. Ne tulevat silloin tällöin, mutta epävarmasti. Erityisen tärkeää on sairauksien ennaltaehkäisy – vähän kuin varautuminen ”pahimpaan”.
Elämän matka on jokaisella eri pituinen, mutta uskon, että laatu korvaa määrän. Siksi elämänlaatuun kannattaa panostaa niin yksilön kuin perheen ja työpaikankin tasolla.
Maalaisjärjellä – eli tekemällä sen, mikä on oikein – pärjää usein pitkälle. Ja katsotaan tulevaisuuteen myönteisesti. Se on aina paras vaihtoehto.
Maalaisjärki ja positiivisuus kunniaan!
